lisätty Kassa

 

True bypass ja bufferoitu bypass

Nykyään suurin osa efekteistä valmistetaan true bypass -tekniikalla. Erillisellä bufferilla on usein paikkansa kitaristien pedaalilaudoissa, sillä jos kitaran ja vahvistimen väliin kytketään lukuisia true bypass -pedaaleita, ne ja niiden väleissä olevat johdot voivat syödä soundia – jopa efektien ollessa pois päältä.

Bufferi on kuin pieni vahvistin. Se ei lähtökohtaisesti lisää äänen tasoa tai voimakkuutta eikä sen pitäisi värittää soundia. Parhaimmillaan bufferi pystyy säilyttämään soundin luonteen ja pitämään sen elinvoimaisena monimutkaisemmankin signaaliketjun läpi. Lehle Sunday Driver on mainio esimerkkki korkealaatuisesta bufferista, joka tasaa signaalia ja ehkäisee yläpäähävikkiä.

Onko true bypassista lopulta vain haittaa?

Jos vanhoissa pedaaleissasi on paljon true bypass -efektejä, sinun pitää huomioida mahdollisten erillisten bufferien tarve ja varmistaa, onko efekteissäsi sisäänrakennettuina päälle ja pois kytkettäviä buffereita.

Paras mahdollinen yhdistelmä signaalinkuljetuksen kannalta saadaan aikaan käyttämällä laadukkaita true bypass -pedaaleita ja erillisiä buffereita. Optimaalisessa tilanteessa true bypass -pedaalien ja niiden välijohtojen lisäämä kapasitanssi tasoitetaan vain yhdellä tai kahdella hyvälaatuisella bufferilla.


Mitä true bypassilla tarkoitetaan?

True bypass -termin idea on yksinkertainen: kun pedaali on pois päältä, se käyttäytyy kuin efektin piiriä ei olisi olemassakaan. Signaali ohittaa pedaalin elektroniikan eikä kulje sen läpi. Tuloksena on luonnollinen soundi, joka ei värity efektilaatikon sisällä millään lailla.

True bypass -termi on toistunut jo vuositolkulla efektivalmistajien mainosteksteissä. Soittajille kerrotaan, että puhdas ja värittämätön kitarasignaali on mahdollista saavuttaa vain true bypass -efektien avulla. Kuitenkaan kukaan laitekokonaisuuksia työkseen suunnitteleva ammattilainen ei suosittele, että koko järjestelmä olisi tehty true bypass -periaatteella.

Mistä true bypass -hypetys sai alkunsa?

Vanhat efektipedaalit olivat usein meluisia, epävarmoja ja soundiltaan epätasaisia. Niiden kytkimet paukkuivat häiritsevästi ja ne myös jättivät hivenen efektiä bypass-soundin sekaan, sillä osa kitaran signaalista kulki aina efektin läpi, vaikkei se ollutkaan kytketty päälle. Tuloksena oli monin tavoin vääristynyt kitarasoundi. Tämä johtui siitä, että tuolloin yleisimmin käytetyssä bypass-kytkennässä sisääntulo oli kytketty efektipiiriin myös bypass-tilassa, joka vaikutti signaaliin vaikka efekti on pois päältä.

DPDT-jalkakytkin (double-pole, double-throw) oli ensimmäinen true bypass -kytkennän mahdollistava kytkin. Haittapuolena siinä oli, että suunnittelijoiden oli valittava joko true bypass -kytkentä ilman efektin tilaa ilmaisevaa lediä tai vanhanmallinen kytkentä ledin kanssa. Poikkeus sääntöön on ns. ”Rat-kytkentä”, joka esiteltiin 90-luvun lopulla ProCon RAT-pedaaleissa, mutta se ei vakiintunut pedaaliteollisuudessa. Siinä käytettiin DPDT-jalkakytkimen lisäksi yksinkertaista virtapiiriä, joka mahdollisti ledin käytön yhdessä true bypass-kytkennän kanssa. 


3DPT-jalkakytkimen (triple-pole, double-throw) keksiminen ratkaisi tämän pitkäikäisen ongelman. Kytkimeen lisätty kolmas liitinpari salli ledin kytkemisen suoraan jalkakytkimeen true bypass -kytkennän lisäksi. Vihdoin oli mahdollista saada efektin tilan ilmaiseva LED ilman, että osa efektoidusta signaalista vuoti bypass-signaaliin. Tämä on helpoin tapa toteuttaa true bypass -kytkentä ledillä ja ajan myötä siitä tulikin standardi pedaalisuunnittelijoiden keskuudessa.


Auttaako true bypass soundiasi vai heikentääkö se sitä?

Jos käytät vain muutamaa pedaalia, tulokset true bypass -pedaalien kanssa ovat erinomaisia. Mitä useampia pedaaleja ketjuun lisätään, sitä suurempi on myös välijohtojen, liittimien, kytkimien ja niiden välisten juotosten määrä. Ne kaikki lisäävät osansa signaalitielle ja pidentävät kitaran ja vahvistimen välimatkaa. Korva kuulee tämän yleensä soundin yläpään tummumisena.

Mistä tiedän tarvitsenko bufferia?

Bufferoinnilla eli bufferoidulla bypassilla tarkoitetaan aina tilannetta, jossa bufferi on aktiivinen, vaikka pedaali ei ole päällä. Bufferin sisältävä pedaali siis bufferoi signaaliasi vain olemalla mukana ketjussa. Se on tavallaan vastakohta true bypass -pedaalille.


Ennen kuin lisäät ketjuusi erillisen bufferin, selvitä jokaisen käyttämäsi efektin bypass-kytkentä. Onko se true bypass vai bufferoitu bypass? Näin vältytään bufferien liikakäytöltä, ja signaali saadaan pidettyä mahdollisimman luonnollisena. True bypass tai bufferoitu ympäristö eivät ole itseisarvoja, vaan niiden oikeanlainen yhdistely tuottaa parhaan lopputuloksen.

Miten bufferi toimii?

Kitarajohdolla on tietty kapasitanssiarvo, joka karkeasti yleistettynä tarkoittaa sitä, kuinka paljon johto vaikuttaa soundin ylätaajuuksiin. Kolmen metrin johdolla on tietty arvo, ja soittaja säätää vahvistimensa soundin sen mukaan. Jos johto on pitkä, välissä on useita efektejä ja niiden jälkeen vahvistimelle viedään vielä pidempi johto, signaalitien kokonaiskapasitanssiarvo kasvaa, ja se on paljon suurempi kuin se olisi silloin, jos soittaja käyttäisi vain yhtä johtoa kitaran ja vahvistimen välillä.

Bufferi minimoi johdon vaikutukseen kitaran soundiin

Bufferi tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan. Se ottaa kitaran mikistä tulevasta jännitteestä näytteen ja antaa sille niin paljon virtaa kuin se tarvitsee, jotta jännite (kitaran signaali) pysyisi samana perille asti. Bufferi ikään kuin raivaa signaalille tietä. Bufferin avulla muusikko voi käyttää pidempiä johtovetoja, sillä bufferi pystyy syöttämään tasaista signaalia karkeasti kymmenen kertaa pidempää kitarajohtoa pitkin. Kun kaikki pedaalit ovat pois päältä – eli ollaan bypass-tilanteessa – soundi on sama kuin jos kitara olisi kytketty suoraan vahvistimeen lyhyellä johdolla.


Miten huomaan heikkeneekö soundini pedaalilaudan läpi?

Kitarasoundin ylätaajuuksien hallinta on vaikeaa täysin bufferoimattomassa ympäristössä. Oletko huomannut, että joudut säätämään alituiseen vahvistimesi sävynsäätimiä, kun käytät pelkkiä true bypass -efektejä?

Yleinen tapahtumaketju on seuraavanlainen:

Kun soittaja laittaa minkä tahansa aktiivisen eli jännitettä toimiakseen käyttävän pedaalin päälle, sen piiri alkaa käyttäytymään bufferina. Se poistaa kapasitanssia johtovedoista, jolloin korvat aistivat tämän ilmiön yläpään lisääntymisenä. Tuloksena on kirkkaampi soundi. Nyt soittaja menee vahvistimelleen ja ottaa pois lisääntynyttä yläpäätä vahvistimen treble- tai presence-potikoista. Kun hän laittaa efektin pois päältä, bufferin vaikutus poistuu ja bypass-soundi palaa ennalleen eli tummenee. Nyt soittaja lisää taas yläpäätä vahvistimeensa, ja kierre on valmis.

Bufferin tarpeen huomaa usein siitä, että pedaalilaudan läpi soitettu bypass-soundi on hieman tuhnu ja soittaja huomaa kokeilevansa toistuvasti, onko kitaran tone-potikka täysin auki. Signaalihävikki bufferoimattomassa ympäristössä kuulostaa siltä kuin kitaran tonea olisi laskettu hieman. Jos haluat varmistaa, tarvitsetko signaalitiellesi bufferia, tee seuraava testi:

  • Kytke kitara suoraan vahvistimeen ja kuuntele soundiasi ja etenkin sen ylätaajuuksia.
  • Ota seuraavaksi pedaalilauta mukaan ketjuun. Pidä kaikki pedaalit pois päältä.
  • Kuuntele, muuttuiko soundi tummemmaksi tai elottomammaksi. Puuttuuko sitä kimallus ja heleys, joka oli vielä läsnä, kun kytkit kitaran suoraan vahvistimeen? Jos soundi muuttui huonompaan päin, sinulla voi hyvinkin olla liian monen true bypass -pedaalin ja niiden liittimien, kytkimien ja välijohtojen aiheuttama kapasitanssiongelma.
  • Aseta ketjun alkupäähän bufferi.
  • Palasiko yläpää takaisin soundiin?
  • Vertaa eroa kytkemällä kitarasi taas suoraan vahvistimeen.
  • Toista tätä testiä niin kauan, kunnes olet varma, ettei kitarasi soundi heikkene matkan varrella silloin, kun kaikki pedaalit ovat pois päältä.


Onko pedaalissani jo bufferi?

Monen muusikon pedaalilauta suorastaan pursuaa buffereita eikä soittaja ole välttämättä niistä tietoinen tai ajatellut, mitä ne tekevät signaalille. Buffereita löytyy perinteisesti muun muassa kaikista Bossin, Visual Soundsin, Ibanezin ja DOD:n efekteistä. Monet näistä pedaaleista sisältävät yhden tai useamman bufferin, jotka ovat aktiivisia, kunhan efekti saa virtaa, mutta vaikka se olisi pois päältä. Jos pedaalilaudassa on esimerkiksi monta Bossin pedaalia, signaali kopioidaan jokaisen bufferin kautta. 

Alla olevassa esimerkissä on kymmenen Bossin pedaalia, jotka sisältävät yhteensä 20 bypass bufferia, eikä alkuperäisestä soittimen dynamiikasta ja reagointiherkkyydestä ole jäljellä kuin rippeet. Soundista tulee helposti muovinen, eloton ja liian steriili.


Onko bufferilla omaa soundia?

Bufferin ominaissoundi on eräänlainen ”kilkatus”, eli sen yläpää on korostuneen heleä. Kun sen kerran kuulee ja tunnistaa, sen muistaa aina. Jos buffereita on laitettu harkitusti signaalitielle, kilkatus ”uppoaa” pitkien johtojen aiheuttaman soundihävikin sekaan ja ne ikään kuin kumoavat toisensa. Jos signaalitiellä on liian monta bufferia, ”kilkatus” erottuu soundin seasta ja voi muodostua jopa häiritseväksi.

Koska true bypass -pedaali muuttuu päällä ollessaan bufferiksi ja kirkastaa muuten bufferoimattoman soundiketjun yläpäätä, efekti voi myös nousta paremmin esiin. Tämä on se syy, miksi jotkut efektit tuntuvat voimakkaammilta kuin toiset. Jos efektien halutaan erottuvan räikeästi, bufferoimaton bypass-tila ja signaalin bufferoiminen efektiä päälle polkemalla voi olla toimivakin ratkaisu.

Kuinka monta bufferia?

Signaalin kannalta olisi suotavaa, ettei buffereita ole ketjussa liikaa. Optimitilanteessa niitä olisi signaalitiellä kaksi kappaletta, ja ne olisi sijoitettu tasaisesti pitkin ketjua ja ne olisivat mahdollisimman hyvälaatuisia. Yksi voi olla ketjun alkupäässä ja toinen ennen pitkää johtovetoa vahvistimelle. Jos pedaaleita on paljon, kolmannen bufferin voi tarvittaessa sijoittaa ketjun keskelle. Huomioithan taas kerran, että jos pidät jotain pedaaliasi aina päällä, se toimii jo bufferina. Tässä pedaalilaudassa ei ole buffereita, mutta jos jompikumpi overdrive -pedaaleista on päällä, se pedaali toimii ketjussa bufferina.

Bufferien sijainti pedaalilaudassa

Bufferi ei auta signaaliketjussa "taaksepäin". Jos soundi menetetään jo signaalitien alkupäässä, bufferi ei saa sitä elvytettyä enää ketjun loppupuolella. Bufferi ei siis kykene palauttamaan signaalia, vaan se pyrkii pitämään sen samanlaisena loppuketjun ajan.

Bufferi tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle kitaraa, mutta muista, että jotkut efektit eivät toimi toivotulla tavalla bufferin jälkeen. Aseta ketjun ensimmäiseksi kitaran ulostulolle herkät efektit, kuten fuzzit ja wahit, sillä ne on voitu suunnitella toimimaan passiivisen kitaramikin kanssa. Kokeile efektien soundia ennen bufferia ja sen jälkeen ja kuuntele, muuttuuko niiden käyttäytyminen. Sijoita ne tarvittaessa signaalitielle heti kitaran jälkeen ennen ensimmäistäkään bufferia.

Tämän pedaalilaudan signaalitie on seuraavanlainen:

Boss TU-3 (bufferoitu bypass) --> Mad Professor Simble Overdrive (true bypass) --> Durham Electronics Sex Drive (bufferoitu bypass) --> Mad Professor Dual Blue Delay (true bypass tai bufferoitu bypass) --> Strymon Flint (true bypass tai bufferoitu bypass)

Ketjussa on muutama päällevalittava bufferi, joita ei luultavasti tarvita, sillä laudassa on jo kaksi bufferoitua pedaalia.

Bufferin tarve eri mikkien ja lähtötasojen kanssa

  • Yksikelainen kitaramikki on teholtaan heikko ja erittäin altis lisääntyneen kaapelivedon aiheuttamalle yläpään tummumiselle. Koska yksikelainen mikki voi myös olla liian kirkas, bufferoimaton ympäristö voi tasoittaa signaalia korvia miellyttävästi.
  • Humbucker-mikrofoni on etenkin Les Paul -tyyppisissä kitaroissa usein tummasoundinen. Se voi hyötyä bufferista suuresti, jos signaalitiellä on paljon lisälaitteita.
  • Aktiivimikki on jo itsessään bufferi, joten sen jälkeen tuskin tarvitaan enää muita buffereita. Toisin sanoen aktiivimikki on eräänlainen esivahvistin eli bufferi. Signaalijohtojen laadun ja niiden pituuden merkitys vähenee huomattavasti, jos soittimen sisällä on jo bufferi.
  • Langaton järjestelmä tuottaa linjatasoista ääntä ja on jo itsessään bufferi. Eli jos käytät langatonta, et mitä luultavimmin tarvitse erillistä bufferia, ellet kuormita signaalia kohtuuttomasti heikkotasoisilla johdoilla tai liian pitkällä paluukaapelilla vahvistimelle.

Tässä pedaalilaudassa on hieno kokoelama pedaaleita ja Shuren pedaalilautalangaton, joka toimii jo itsessään bufferina.

Bufferi on eri asia kuin boosteri.

Bufferi sekoitetaan toistuvasti boosteriin. Tämä johtuu siitä, että moni pedaalivalmistaja asentaa nämä kaksi täysin erilaista, mutta suhteellisen samannimistä piiriä samaan kuoreen. Valmistajasta riippuen niitä voi käyttää joko/tai-periaatteella tai molempia yhtä aikaa.

Bufferi ja boosteri eroavat toisistaan ratkaisevasti. Bufferi on oikein valmistettuna "unity gain" -laite. Se ei muuta soundia tai nosta kitarasta tulevan signaalin tasoa. Boosteri taas lisää signaaliin gainia (voltteja), ja usein sen toimintaperiaate on jo lähellä overdrive-pedaalia. Wampler dB+ Boost/Independent buffer -pedaalin etuna on, että bufferin voi kytkeä bypass-tilassa joko päälle tai pois.

Voiko bufferi olla passiivinen?

Bufferi tarvitsee aina virtaa toimiakseen, eli ilman patteria tai virtalähdettä toimiva boksi ei voi sisältää bufferia. Bufferi pitää huolen siitä, että kitarasta tuleva jännite pysyy samana, ja se ottaa paristosta sen verran virtaa kuin se kulloinkin tehtäväänsä varten tarvitsee.

Ovatko kaikki bufferit samanlaisia?

Bufferi voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja erilaisilla komponenteilla. Tästä syystä kaikki bufferit, kuten eivät kaikki efektitkään, ole samanlaisia. Laadukas bufferi ei välttämättä mahdu samaan koteloon yhdessä efektin kanssa.

Laadukkaiden pedaalien suunnittelijat tietävät myös miten tehdä mahdollisimman neutraalin kuuloinen bufferi. Pieteetillä suunniteltu bufferi pitää signaalin dynaamisena ja avoimena, mutta auttaa sitä kulkemaan turvallisesti perille asti. One Control valmistaa tätä pientä ja edullista bufferia, joka on helppo valinta ahtaisiin pedaalilautoihin.

Optimaalinen tilanne

Jos pedaaleja ei ole monta, emme laittaisi ketjuun bufferia, vaan pitäisimme signaalitien aluksi mahdollisimman luomuna ja avoimena. Ilahduttavan moni valmistaja on alkanut tehdä efektejä, virittimiä tai reitittimiä, joissa on mukana päälle ja pois kytkettävä, korkealaatuinen bufferi.

Tämä on paras tilanne pedaalilaudan suunnittelijan kannalta, sillä kun buffereita voi napsia tarvittaessa pois päältä, niitä ei käytetä liian tiuhaan. Laadukkaasta ja tarpeen mukaan käytetystä bufferista muodostuu näin true bypass -pedaalien paras kaveri. 

*****

Jos et haluakaan syystä tai toisesta viedä itse pedaalilautaprojektiasi loppuun asti, voimme viimeistellä pedaalilaudan puolestasi niillä tarvikkeilla, jotka olet meiltä hankkinut. Ne eivät siis missään tapauksessa mene hukkaan.

ALOITA PEDAALILAUTAPROJEKTISI AMMATTILAISEN AVULLA.

Täytä suunnittelulomake

Toimitukset Suomeen

Lähetys saman päivän aikana