MIDI (Musical Instrument Digital Interface) on kehitetty jo 80-luvulla siirtämään viestejä erilaisilta musiikkilaitteilta toisille.
Varsinaista audiota MIDI:n avulla ei siirretä, mutta sillä voidaan ohjata esimerkiksi syntetisaattori soittamaan tietty nuotti ja säätää sen soundien eri asetuksia. Kitaramaailmassa MIDI elää tällä hetkellä kukoistuskauttaan jatkuvasti lisääntyvien digitaalisten laitteiden myötä.
Myös tietokoneita näkyy esiintymislavoilla yhä useammin, ja MIDI:n avulla onkin mahdollista esimerkiksi synkronoida kitararigin soundivaihdokset suoraan Abletonista tai vastaavasta DAW:sta.
MIDI:n avulla pystytään siirtämään informaatiota 16:sta eri laitteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa laitteen eri muistipaikkojen valitsemista PC (Program Change) -käskyillä, ja yksittäisten parametrien kuten kaiun pituuden muuttamista CC (Control Change) -käskyillä.
MIDI-käskyjen arvot liikkuvat normaalisti välillä 0-127 tai 1-128, eri laitteiden merkintätavoista riippuen. Lisäksi yksi kitaramaailmassa tyypillinen käyttötapa MIDI:lle on synkronoida aikaperusteiset efektit MIDI-kellon kanssa.
MIDI kulkee vain yhteen suuntaan, eli kontrollerin MIDI OUT-liitännästä tuleva johto kytketään ketjun ensimmäisen laitteen MIDI IN -liitäntään ja se johdetaan seuraavalle laitteelle joko MIDI OUT- tai MIDI THRU- liittimen kautta. Yleisin MIDI-liitin on 5-pinninen DIN-liitin.
Tosiasiassa, MIDI tarvitsee toimiakseen vain 3 pinniä. Monet MIDI-johdot on juotettu niin, että vain nämä pinnit ovat kytkettynä. Jos MIDI:ä vedetään pitkiä vetoja, esimerkiksi lavalta miksaajalle, voidaan MIDI-johto muuntaa myös mikrofonien kytkemiseen käytetyksi XLR-liittimellä varustetuksi johdoksi, jolloin sen vetämiseen voidaan käyttää tavallisia balansoituja mikrofonikaapeleita.
Pinnit 1 ja 3 eivät ole käytössä. Keskimmäinen pinni (2) on on suojavaippa ja pinnit 4 ja 5 kuljettavat informaatiota. Jos MIDI-laitteessa on 7-pinninen DIN-liitin, tarkoittaa se yleensä sitä että MIDI-johdon mukana voidaan kuljettaa myös phantom-virtaa muita MIDI-laitteita varten.
Joissain tapauksissa, kuten Voodoo Lab Ground Control Pron kohdalla, pinnejä 1 ja 3 käytetään phantom-virran syöttämiseen. Näissä tapauksissa pitää käyttää MIDI-johtoa, jossa kaikki viisi pinniä ovat kytkettynä läpi. Yleensä tämä merkataan tuoteteksteissä termillä "5-pin active".
Nykyään efektimaailmassa on tavanomaista käyttää MIDI-liittimenä myös normaalia stereojakkia, tai jopa 3.5 mm liitintä, jolloin liitin saadaan pienempään tilaan. Joskus MIDI voi kulkea myös efektin USB-liittimen kautta.
MIDI-efektien ei tarvitse olla samassa järjestyksessä kuin ne ovat signaalitiellä, eli MIDI-kanavat ja efektien MIDI-reititys eivät ole sidonnaisia audiosignaalille. Voit siis kytkeä MIDI-laitteet luontevimmalla mahdollisella tavalla, kuten varsinaisen audiosignaaliketjunkin.
MIDI-ohjainten historiassa on ollut tähän mennessä kitarakäytössä kolme “sukupolvea”, joilla on kaikilla omat erityispiirteensä ja etunsa.
MIDI-kitararigien ensimmäinen sukupolvi ajoittuu samalle aikakaudelle suurten 80-luvun räkkijärjestelmien kanssa. Tuohon aikaan tapana oli, että koko kitararigi rakennetaan jääkaappipakastimen kokoiseen räkkiin, joka sisälsi räkkiefektit, mahdolliset pedaalit räkkihyllyllä MIDI-ohjelmoitavaan bypass loopperiin kytkettynä, MIDI-ohjatut relevaihtajat vahvistimien toimintojen ohjaamiseen, etu- ja päätevahvistimet tai joskus jopa itse vahvistinnupit.
Tämän tyylisen MIDI-vaihtajaan perustuvan kitarajärjestelmän isäksi voidaan nimetä Bob Bradshaw. Hän oli saanut alkuperäisen inspiraation tähän tekniikkaan Craig Andertonilta, jonka ideat Bradshaw jalosti eteenpäin valmiiksi kokonaisuudeksi.
Lavalla soittajalla oli edessään vain suurikokoinen, lukuisilla jalkakytkimillä varustettu MIDI-ohjain, joka ohjasi koko järjestelmää. Kitarasignaalia ei tarvinnut välttämättä edes lähettää lavan eteen, lukuunottamatta wah wah -pedaalia, josta syystä Dunlop kehitti räkkiohjattavan wahin, niin, että sekin saatiin räkkiin ja lavan eteen tuotiin vain sen erillinen ohjausignaali.
Tällaisen järjestelmän kanssa käytetään poikkeuksetta langatonta järjestelmää, jolloin signaali pystyttiin viemään suoraan räkissä sijaitsevasta langattomasta vastaanottimesta suoraan ensimmäiselle laitteelle. Kaikki räkin sisällä.
Lavan edessä olevalla MIDI-ohjaimella lähetetään MIDI-käskyjä, joilla lisätään ja poistetaan efektejä signaalitieltä, vaihdetaan digitaalisten efektien parametrejä ja ohjataan releiden avulla vahvistimen kanavanvaihtoja.
Tällaisen järjestelmän etuna on se, että laitteet ja signaalitie pysyvät turvassa lavan takaosassa. Huolellisesti tehtynä järjestelmä on todella luotettava ja suoraviivainen käyttää. Signaalivedot ovat lyhyitä ja samalla niiden hävikki pysyy pienenä. Tällaisia rigejä nähdäänkin vieläkin isoilla bändeillä joiden resurssit mahdollistavat moisen tavaramäärän kuljettamisen.
Huonoina puolina tällaisessa kokonaisuudessa on valtavan koon ja painon lisäksi lukuisten lisälaitteiden tarve ja sitä myöten usein tyyris hinta. Eri laitteiden ohjelmointi toimimaan saumattomasti yhdessä vaatii myös vaivannäköä ja aikaa tekijältään.
CASE: Esa Holopainen 2007 - MIDI-kontrolleri lavalla, muut laitteet räkissä
Tässä tapauksessa varsinainen signaalitie on liki kokonaan räkissä, ja järjestelmää ohjataan lavan edestä Voodoo Labin Ground Control Pro -ohjaimella. Räkissä on kaksi vahvistinta, Line 6:n M13-multiefekti sekä muutama perinteinen efekti. Efektit ovat Voodoo Lab GCX Audio Switcher -true bypass -loopperin sisällä ja sen ylijääneitä looppeja käytetään toisen vahvistimen kanavien vaihtamiseen. Toisen vahvistimen kanavat vaihtuvat suoraan MIDI:n avulla, samoin kuin M13:n efektit.
Voodoo Labin Ground Control Pro MIDI-ohjaimessa on on 8 Instant Access-kytkintä, jotka on ohjelmoitu tekemään yksi asia. Joko loopin kytkeminen päälle/pois tai midi CC-käskyn lähettäminen M13:lle. Nämä ovat globaaleja käskyjä, eli ovat aina samat riippumatta mikä preset MIDI-ohjaimessa on valittuna.
Ylärivin kolme ensimmäistä kytkintä ohjaavat Voodoo Lab GCX:n looppeihin asetettuja efektejä, jotka ovat asetettuna räkkihyllyyn keskusyksikön viereen. Nämä olivat aina samoja presetistä riippumatta, mutta ylärivin viimeinen kytkin ohjaa soolovolumea, joka on eri riippuen käytetystä vahvistimesta:
Keino saada eri delay-asetuksia eri kappaleiden välillä on, että Voodoo Lab Ground Controllerin preseteillä vaihdetaan Program Change-käskyillä M13:sta pankkia, jossa ovat eri esiohjelmoidut efektit.
Presetit
Voodoo Lab Ground Controllerissa on lukematon määrä pankkeja joista käytimme kymmentä pankkia, eli jokaiselle Amorphiksen kappaleelle jossa Esa soittaa delay -efektin kanssa, oli avattu Line 6 M13:sta oma pankki, numeroilla 0-8. Jokaisen pankin sisällä on 4 kpl presettejä, jotka löytyvät Voodoo Lab Ground Control -ohjaimen alarivistä.
Presetit ovat koko kontrollerin sydän, niiden alla voit asettaa useita eri toimintoja tapahtumaan samanaikaisesti, kuten esimerkiksi:
Esiohjelmoidut presetit ovat pankeissa 0-8 kappaleiden mukaan.
Efektipedaalibuumi räjähti 90-luvun alussa ja on jatkunut aina tähän päivään asti. Pedaalilautojen yleistyessä myös laitevalmistajat reagoivat muutoksen ja toivat markkinoille MIDI-ominaisuuksilla varustettuja true bypass -looppereita. Näin ikäänkuin yhdistettiin aiemmin kaksi erillään ollutta laitetyyppiä yksiin kuoriin.
Koko rigi oli nyt mahdollista asentaa pedaalilautaan, jolloin kaikki efektien toiminnot ovat helposti soittajan ulottuvilla. Looppeihin asentamalla myös MIDI:ttömiä efektejä on mahdollista ohjelmoida päälle ja pois samalla kun MIDI-efektien soundit vaihtuvat. Reletoimintokin on usein sisäänrakennettu Control- tai Function-jakkien avulla, joilla voidaan ohjata esimerkiksi vahvistimien kanavan vaihtoa. Edistyksellisimmissä malleissa myös looppien keskinäistä järjestystä on mahdollista muuttaa, joka antaa paljon lisämahdollisuuksia kitarasoundien manipulointiin.
Voisi sanoa, että tämä on tällä hetkellä standarditapa tehdä laajempia kitararigejä. Erityisesti jos käytössä on koko ajan yleistyvä pedaalimallinen vahvistinsimulaattori, on koko kitararigi pedaaleineen ja kontrollereineen mahdollista sisällyttää pedaalilautaan yhdeksi yksiköksi. Johdotuksen tarve tällaisessa järjestelmässä toki tuplaantuu verrattuna tavalliseen sarjaan kytkettyyn pedaalilautaan, mutta tämä ei eroa räkkiin asennettavan bypass -loopperin johdotuksesta, paitsi että pedaalilaudassa johtovedot ovat lyhyempiä.
CASE: Ville Salminen ja Musicom Lab EFX Mk V
Ville Salminen meni vuonna 2017 Maija Vilkkumaan bändiin soittamaan ja tarvitsi järjestelmän, jolla voisi vaivattomasti vaihdella lukuisten biisikohtaisten soundien välillä. Ohjelmoitava järjestelmä auttaisi myös omien soolokeikkojen kanssa, sillä artisti voisi keskittyä laulamiseen pedaalien polkemisen sijasta.
Laudan pedaalit ovat sekoitus analogisia säröjä, boostereita ja fuzzeja sekä MIDI-ohjattavia digitaalisia pedaaleita. Pedaalilaudan aivoiksi valikoitui Musicom Lab EFX Mk V, jonka looppeihin analogiefektit voidaan sijoittaa ja sitä myöten ohjelmoida mukaan soundivaihtoihin. Lisäksi Musicomilla onnistuu MIDI-pedaalien muistipaikkojen ohjaus sekä signaalin lähettäminen kahdelle vahvistimelle.
Kitara tulee pedaalilautaan sisään langattoman vastaanottimen kautta, jonka jälkeen se viedään Lehlen Mono Volume -pedaalin kautta Musicom Labin bypass-loopperiin. Loput laudan efekteistä ovat Musicom Labin loopeissa. Looppien järjestyksen muuttaminen yhdessä kattavan MIDI-ohjelmoitavuuden kanssa mahdollistaa monipuoliset soundiyhdistelmät.
Strymon Timelinen, Eventide H9:n ja Digitech Whammyn soundit vaihtuvat MIDI:n avulla. Laitteet on kytketty omille MIDI-kanavilleen, jolloin niitä on vaivaton ohjelmoida osaksi presettiä. Lisäksi presettiin voidaan ohjelmoida kappaleen tempo kaikupedaaleja varten, mitkä vahvistimista soivat sekä mitkä loopit, eli efektit, ovat käytössä.
Viimeisen vuosikymmenen ajan markkinoille on tullut runsaasti pienikokoisia MIDI-ohjattavia efektipedaaleja valmistajilta kuten Alexander, Strymon, Eventide, Chase Bliss, Meris ja Boss. Joskus MIDI-ohjattavan true bypass -loopperin käyttö voi olla yliampuvaa joko pedaalilaudan koon tai ylipäätään käyttömieltymysten takia. Tällaisessa tapauksessa pienikokoisesta MIDI-ohjaimesta voi olla apua laudassa olevien MIDI-efektien ohjaamisessa.
Pedaalit ovat normaalisti kytkettynä sarjaan, mutta MIDI-laitteiden soundeja voidaan vaihtaa helposti erillisen ohjaimen avulla. Tällaisen ohjaimen käyttäminen on hyvä välimuoto perinteisen pedaalilaudan ja täysin ohjelmoidun MIDI-järjestelmän välillä.
Toinen käyttötarkoitus on vaikkapa kytkeä ennen vahvistimen etuastetta sijaitsevat efektit normaalisti sarjaan ja käyttää MIDI-ohjainta vahvistimen efektilenkissä olevien efektien, kuten delayn ja reverbin ohjaamiseen. Näin efektilenkin pedaalit voidaan sijoittaa vahvistimen luokse eikä kitaran signaalia tarvitse vetää edestakaisin vahvistimen efektilenkin ja lavan etureunassa sijaitseva pedaalilaudan välillä.
MIDI-pedaalien yleistyessä myös tämänkaltaiset järjestelmät yleistyvät. Etuina ovat järjestelmän mahtuminen pieneen tilaan sekä käytön joustavuus. Etenkin Eventide H9:n tai Line6:n HX Stompin kaltaisten MIDI-multiefektien ympärille rakennetut pedaalilaudat hyötyvät huomattavasti erillisestä MIDI-ohjaimesta.
CASE: Tuomas Wäinölä ja Morningstar MC6
Tässä tapauksessa olemassaolevaan, perinteiseen sarjaankytkettyyn pedaalilautaan haluttiin lisätä MIDI-ohjattavuutta. Osa efekteistä oli jo MIDI-varusteltuja, joten pedaalilautaa muokattiin vain hieman, niin että siihen lisättiin vain sopiva ohjain.
Kaikki efektit ovat signaalitiellä sarjaan kytkettynä, mutta digiefektien muistipaikat vaihtuvat biisikohtaisesti valmiiksi yhdellä painalluksella. Efektit voi tallentaa joko aktivoitumaan heti MIDI-käskyn saatuaan tai odottamaan aktivoimista laitteen omalla jalkakytkimellä. Näin soittoa voi maustaa fiiliksen mukaan pedaaleita polkemalla, ja kun tulee aika esimerkiksi kytkeä delay päälle, on siellä valmiina odottamassa juuri oikea soundi.
Lisäksi lautaan on lisätty Morningstar ML5, joka on MIDI-ohjattava true bypass -loopperi. Se on kytketty siten, että sen avulla kaikki boardin efektit voidaan ohittaa yhdellä MIDI-käskyllä ja vaihtaa pedaalilaudan ulostuloa toisella.
Morningstar MC6:een on kytketty myös johto valmiiksi boardin ulkopuolista ekspressiopedaalia varten. Tämä mahdollistaa ekspressiopedaalin liikkeen muuttamisen CC-käskyiksi, joilla puolestaan voidaan ohjata eri MIDI-laitteiden parametreja.
Tällainen järjestelmä on kätevä etenkin studio- tai freelancer-muusikoille, jotka voivat sopivalla MIDI-ohjaimella hakea kulloinkin käytettävät digipedaalien soundit, mutta boardissa olevat efektit ovat kuitenkin intuitiivisesti käytettävissä perinteisesti polkemalla.
Kun alat suunnittelemaan efektilautasi “midittämistä”, on hyvä luonnostella suunnitelmaa paperille ennakkoon. Eri laitteiden manuaaleissa on loppupuolella yleensä MIDI Mapping -osio josta selviää yleensä nopealla vilkaisulla mitä kaikkea laitteestasi MIDI:n avulla voidaan ohjata. Täältä löydät kunkin parametrin CC-käskyn numeron ja muut laitekohtaiset yksityiskohdat. Jos haluat esimerkiksi ohjata kaikusi hervottomaan feedback-ujellukseen, on syytä tarkistaa että feedbackin pituuden säätöön löytyy oma CC-käsky.
Kun olet kartoittanut mitä ominaisuuksia haluat efekteistä ohjata, tarkista seuraavaksi että kaavailemasi MIDI-ohjain pystyy lähettämään haluamiasi käskyjä ja että siinä on riittävästi kanavia ja käskyjä per presetti.
Yksinkertaisimmillaan pääset MIDI:n kanssa alkuun esimerkiksi Voodoo Labin PX-8 Plus bybass loopperiohjaimella, joka lähettää jokaisella presetillä presetin järjestysnumeron mukaisen PC-käskyn. Voit tallentaa kuhunkin efektiin tälle muistipaikalle haluamasi soundin ja se haetaan automaattisesti kun presetti valitaan. Lisäksi voit tietenkin valita mitkä kahdeksasta loopista (eli niihin kytketyistä efekteistä) ovat valittuina ja mukana signaaliketjussa.
Mikäli haluat enemmän toimintoja, on seuraava askel Musicom Labin loopperiohjaimet. Erona edelliseen on, että voit lähettää MIDI-käskyjä eri kanavilla ja voit halutessasi vaihtaa niitä.
Jos sinulla on esimerkiksi
Strymon Timeline -efektissä mieluinen soundi muistipaikalla 3, voit lähettää PC-käskyn numero 3 Timelinen MIDI-kanavalla kaikissa niissä preseteissä joissa haluat sitä käyttää. Muissa MIDI-efekteissä valittu soundi voi vaihtua, kunhan kukin laite on asetettu omalle MIDI-kanavalleen ja niille lähetetään halutun muistipaikan mukainen PC-käsky.
Tällaisissa bypass looppereissa on usein mahdollisuus myös lähettää Control Change -käskyjä. Näitä CC-käskyjä voi käyttää yksittäisten efektien parametrien ja toimintojen ohjaamiseen. Voit esimerkiksi kytkeä pedaalin bypass-tilaan tai päälle koskematta efektiin tai käyttää sen tap tempoa, joka on kätevää jos esimerkiksi loopperiohjaimen loopit loppuvat kesken ja joudut sijoittamaan kaikusi signaaliketjussa loopperin ulkopuolelle. CC-käskyjen lähettäminen tapahtuu usein erillisen “ohjaussivun” kautta johon pääsee siirtymään presettinäkymästä dedikoitua kytkintä painamalla. Voit usein myös kytkeä laitteeseen Control In -jakkiin kaksinappisen ekstrakytkimen jotka voit ohjelmoida tekemään haluamasi toimintoja.
Useimmissa edistyneemmissä laitteissa on mahdollisuus myös kytkeä kiinni ekspressiopedaali, jonka liike voidaan muuttaa CC-käskyksi ja lähettää MIDI:n kautta efekteille, joten sen avulla voidaan ohjata esimerkiksi delayn toistojen nopeutta tai kaiun hännän pituutta. Käteväksi tämä menee siinä vaiheessa, kun presettikohtaisesti voidaan valita mitä parametriä ekspressiopedaali missäkin efektissä kulloinkin ohjaa. Ykköspresetissä ekspressio voi ohjata esimerkiksi delayn Mix-säätöä ja kakkospresetissä tremolon nopeutta.
Jos et halua kytkeä efektejäsi looppeihin, mutta haluat kuitenkin käyttää niiden MIDI-ominaisuuksia, voit harkita myös erillisen MIDI-ohjaimen kuten Musicom Labin MTX-5:n tai Morningstarin MC3:n, MC6:n tai MC8:n käyttämistä.
Tämän tyyppiset laitteet ovat yleensä kaikkein kykenevimpiä lähettämään mitä erilaisimpia MIDI-käskyjä, ja ovat kaikkein pisimmälle kustomoitavia. Usein näiden laitteiden kylkeen on saatavilla tietokone-editori, joka tekee ohjelmoimisesta sujuvaa. Editorin voi ladata nettisivuilta myös ennen laitteen hankkimista, ja tämä onkin kätevä tapa tutkia mitä kaikkea ohjaimella voi tehdä ennen ostopäätöstä.
MIDI-kanava - Kukin järjestelmän MIDI-laite asetetaan omalle MIDI-kanavalleen, joita on käytössä maksimissaan 16 kappaletta. Ideana on ohjelmoida laitteet vastaanottamaan käskyjä kukin omalta kanavaltaan. Kun laite on asetettu tietylle kanavalle, se ei reagoi muilla kanavilla lähetettäviin MIDI-käskyihin. Jos laitteen MIDI-kanavaksi asetetaan ”omni”, se tarkoittaa, että laite lähettää tai vastaanottaa käskyjä kaikilla MIDI-kanavilla. Voit esimerkiksi kytkeä digitaalisen delayn kanavalle 1, digitaalisen kaikulaitteen kanavalle 2. Kanavalle 3 voi olla ohjelmoitu esimerkiksi MIDI:ä totteleva relevaihtaja, joka muuntaa MIDI -käskyt vahvistimen toimintojen ohjaamista varten relekäskyiksi.
PC-käsky - MIDI-käsky, Program Change (PC). Tätä Käytetään kun halutaan kutsua tietty muistipaikka (pankki) MIDI:ä tottelevasta efektistä. PC-käskyn numero on käskytettävästä laitteesta riippuen aina välillä 0–127 tai vaihtoehtoisesti 1–128. Periaatteena on, että PC-käskyllä valitaan muistipaikka ja CC-käskyllä ohjataan kyseisen soundin ominaisuuksia.
CC-käsky - MIDI-käsky, Control Change (CC). Yksittäisen parametrin säätö MIDIn avulla, esimerkiksi delayn toistojen määrä tai nopeus. CC-käsky on usein kaksiosainen: CC-numerolla valitaan ensin haluttu parametri ja arvo (Value) on ”potikan asento”. CC-käskyn arvo valitaan väliltä 0–127. Esim. CC# 14, value 64 asettaa Strymon Timelinessä Mix-potikan puoliväliin. Yleensä laitteiden manuaaleissa on MIDI-kartta jossa on listattu kaikki ohjattavat ominaisuudet ja niitä vastaavat CC-käskyt. Tässä on esimerkki Strymon Timelinen manuaalista:
LSB/MSB - Lyhenne sanoista Least Significant Byte / Most Significant Byte. LSB/MSB on muistipaikkojen selaamiseen käytetty MIDI CC-käsky, jota käytetään PC-käskyjen tukena. Koska 128 on MIDI-maailmassa suurin mahdollinen arvo, järjestetään muistipaikatkerrallaan 128 presetin kokonaisuuksiin ja LSB/MSB-käskyillä liikutaan näiden kokonaisuuksien välillä. Esimerkiksi: voidaan valita, haetaanko muistipaikkoja 1–128 vai 129–256. Ensimmäisessä tapauksessa lähetetään MSB/LSB-käsky arvolla 0, jolloin PC-käskyillä tavoitetaan ensimmäiset 128 muistipaikkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa lähetetään MSB/LSB-käsky arvolla 1, jolloin PC-käskyt 0&mdash127 hakevat halutun muistipaikan väliltä 129-256.
Preset - Efekteistä puhuttaessa preset on laitteen muistiin tallennettu, esiohjelmoitu soundi, joka voidaan ottaa käyttöön lähettämällä laitteelle presetin mukainen PC-käsky.
MIDI-ohjaimen tapauksessa preset on ohjelmoitava muistipaikka, joka voi sisältää sarjan haluttuja PC- ja CC-käskyjä ja esimerkiksi biisin tempon MIDI-kellona. Riippuen muista käytetyn ohjaimen ominaisuuksista, voidaan presettiin ohjelmoida mukaan myös ei-MIDI-toimintoja, kuten haluttujen efektilooppien aktivoiminen tai vahvistimen kanavanvaihtokäsky.
Bank - Yleensä 4–8 presetin ryhmä, jotka ovat kulloinkin aktivoitavissa laitteen jalkakytkimillä. Esimerkiksi bankissa 1 oltaessa ohjaimen jalkakytkimillä voidaan valitaa presetit 1–5. Bank Up tai Bank Down -kytkimellä siirrytään seuraavaan bankkiin, josta löytyvät presetit 6–10 ja niin edelleen. Tavanomainen tapa hyödyntää tätä on tehdä kullekin settilistan biisille oma bank, joka sisältää kyseisessä biisissä käytetyt presetit. Seuraavaan biisiin siirrytään Bank Up-kytkimellä, jolloin saatavilla ovat seuraavassa biisissä tarvitut soundit.
MIDI Clock - MIDI-kello lähettää valitun tempon mukaista pulssia sitä vastaanottaville MIDI-laitteille. Tämän avulla esimerkiksi delay-pedaalin toistojen nopeus voidaan ohjelmoida kulloinkin soitettava biisin tempon mukaiseksi.
Control/Function – Yleensä TRS- eli stereoplugia käyttävä relekäsky, jolla voi ohjata laitteesta riippuen esimerkiksi vahvistimen kanavanvaihtoa, efektien tap tempoa tai muuta vastaavaa. Käytössä on yleensä kaksi käskyä per Control-liitäntä, eli yksi stereoplugin ”tip”-kontaktille ja toinen ”ring”-kontaktille. Kytkemiseen käytetään tilanteesta riippuen normaalisti stereokaapelia tai miksaustiskien maailmasta tuttua insert-kaapelia, jossa ohjaimen päässä on stereoplugi ja toisessa päässä kaksi monoplugia. Mikäli tarvitaan vain yhtä toimintoa, voidaan tässä käyttää myös normaalia mono-johtoa.
Ctl In/Ext Switch – Yleensä stereoplugia käyttävä liitin, johon on mahdollista kytkeä ulkoinen kytkin, jonka voidaan ohjelmoida ohjaamaan loopperin toimintoja. Tämän avulla MIDI-ohjaimeen saadaan ekstrakytkimiä laitteen toimintoja varten.
Exp - Ekspressiopedaalin liitäntä. Usein MIDI-ohjain kykenee muuntamaan ekspressiopedaalin asennon CC-käskyksi, joka on puolestaan mahdollista ohjelmoida ohjaamaan jonkun MIDI-laitteen tiettyä parametriä. Joissain laitteissa ekspressioliitäntä on myös mahdollista määrittää ohjaamaan ekspressioliitännällä varustettua pedaalia loopperin Exp Out -liitännän kautta.
Insert - Signaalitiellä laitteen looppien väliin sijoittuva kytkentäpiste, jota voi käyttää esimerkiksi volumepedaalin tai vahvistimen efektiloopin kytkemiseen käytettäessä neljän kaapelin kytkentää. Joissain laitteissa Volume Loop voi ajaa inserttipisteen asiaa.
Instant Access - Parametri tai toiminto, johon pääsee käsiksi suoraan laitteen jalkakytkimillä. Tämä voi olla esimerkiksi dedikoitu Tap Tempo-kytkin tai siirtyminen loop switcherin preset-tilasta loop-tilaan, jossa presettien sijaan voidaan kytkeä yksittäisiä looppeja päälle tai pois. Vanhanmallisissa, suuremmissa kontrollereissa oli omat IA-kytkimensä, joihin pystyi asettamaan joko looppien päälle/pois-toiminnon tai CC-käskyjä efektien parametrien muuttamiseen.
System/Global - Koko laitteistoa käsittävä, ei presettikohtainen asetus.
Jos et haluakaan syystä tai toisesta viedä itse pedaalilautaprojektiasi loppuun asti, voimme viimeistellä pedaalilaudan puolestasi niillä tarvikkeilla, jotka olet meiltä hankkinut. Ne eivät siis missään tapauksessa mene hukkaan.
© 2024 Custom Boards Finland.
