Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Encoret on soitettu, ja bändi poistuu lavalta.
Keikanjälkeinen endorfiinipläjäys on valtava. Etenkin, kun on selvitty vaikeuksien kautta maaliin asti. Bändi sisuuntui entisestään teknisistä ongelmista ja veti loistavan keikan. Crew huokaa nyt syvään. Jo ennen keikkaa oli kutina, ettei kaikki välttämättä menisi täysin nappiin.
On hupaisaa huomata, että oltiinpa sitten areenalla tai nuorisotalolla, ensimmäinen asia, mistä keikan jälkeen puhutaan, on virheet. Crew käy läpi teknisiä häpsyjä ja bändi mahdollisia soittomokiaan. Sen verran voimakas on pelko epäonnistumisesta yleisön edessä. Kun jännitys lopulta laukeaa, jaetaan tuntemukset muiden kanssa heti.
On olemassa sanonta, että “bändi on yhtä hyvä kuin viimeinen keikkansa”. Jos keikalla sitten mokaa jotain hyvin pientäkin (mitä kukaan yleisöstä ei luultavasti ole edes pannut merkille), mieli on maassa. Edelliset keikat, jotka ovat menneet loistavasti, ovat tuolloin vain haalea muisto. Tästä tunteesta pitäisi päästä yli mielellään jo heti keikan aikana. Niin soittajan kuin teknikonkin. Se on osa ammattitaitoa.
Tapaukset, joissa teknikko olisi saanut potkut epäonnistumisten takia, ovat äärimmäisen harvinaisia. Totta kai kaikki haluavat, että hommat sujuisivat moitteetta. Ketään ei silti vaihdeta muutaman virheen takia. Tärkeintä on oppia virheistään ja pysyä motivoituneena. Sinulle annetaan kyllä useampi mahdollisuus ennen kuin työpaikkasi on uhattuna. Jokaisen uralle mahtuu epäonnistumisia, sellainen on keikkailun luonne.
Sosiaalinen media on luonut illuusion siitä, että artisti on faniensa käytössä 24/7. Myös silloin, kun hän on juuri antanut kaikkensa ja koettaa repiä ihoon hiellä liimaantuneita keikkavaatteita pois päältään.
Moni tuntuu myös olettavan, että pääsylipun hintaan kuuluu ainakin biisilista tai jokin muu muisto bändistä, mieluiten nimikirjoitus bändin kuvan tai vastaavan päälle. Jos bändi on lähtenyt keikkapaikalta suoraan hotellille, ovat jotkut fanit olleet liki raivoissaan siitä, ettei bändi ei ole jäänyt jakamaan nimmareita keikan jälkeen.
Crew saa myös osansa matkamuistoja kärttävistä faneista. Jos aikaa on, fanien palkitseminen biisilistoilla, plektroilla tai puolikkailla juomapuolloilla on mukavaa puuhaa. Voit ilahduttaa jotain nuorta fania ikihyviksi, joten suo heille hetki aikaasi, jos se vain on mahdollista. Joskus lavalta on kuitenkin niin kiire pois, ettei fanien pyyntöjä voi ottaa kuuleviin korviinsa, vaikka he kysyisivät samaa asiaa toistuvasti.
Takahuone rauhoitetaan heti keikan jälkeen jopa vielä korostetummin kuin ennen keikkaa. Joskus teknikko joutuu kuitenkin hakemaan takahuoneeseen päätyneen kitaran pakkausta varten. Artisti on erittäin herkkä kaikelle arvostelulle tässä vaiheessa. Kaikki poikkitelaiset kommentit kannattaa jättää myöhempään ajankohtaan. Jos artisti kuitenkin endorfiineissaan kysyy: “Miten keikka meni?”, on olemassa vain yksi oikea vastaus: “Helvetin hyvin.” Hymyä naamaan ja peukku ylös matkalla kohti casejen pakkaamista.
Ulos pitää päästä vähintään yhtä ripeästi kuin sisäänkin, tosiasiassa paljon nopeamminkin. Ne huomiot, joita aamulla on tehty, ovat purkuvaiheessa vielä tärkeämpiä kuin aiemmin. Onko ramppia? Viedäänkö tavarat pois yleisön läpi? Tänään klubilla on niin sanottu disco-curfew, eli keikan loputtua paikka muutetaan discoksi ja uudet ihmiset otetaan kohta sisään. Tämä tuo lisää haastetta. Meidät kirjaimellisesti häädetään pois samalla, kun DJ soittaa musiikkia korviahuumaavalla teholla. Hetkessä tankotanssijat aloittavat show’nsa, ja olemme keskellä eroottista yökerhoa. Musiikki pauhaa niin, että joudun antamaan huutamalla purkuohjeita apukäden korvaan. Kiire päästä lavalta pois on kova.
Ensiksi tyhjennetään kaikki arvokas lavan sivuun. Vahvistimet kytketään heti pois päältä niin, että ne ehtivät viiletä edes hetken ennen kuin ne viedään pois lavalta. Etenkin isotehoiset putkivahvistimet ovat herkkiä lasiputkiensa takia. Lisäksi ne ovat painavia, ja saavat senkin takia helposti kolhuja apukäsien käsittelyssä.
On todellinen taidonnäyte saada lava ja koko tuotanto pakattua nopeasti. Jopa massiiviset areenakeikat voidaan pakata kahdessa tunnissa, jos suunnittelu on onnistunutta. Purku aloitetaan sieltä päästä lavaa, mistä tavaraa viedään ulos. Pedaalilaudat nostetaan heti rumpujen viereen niin, että lavan poikki voi rullata caseja. Kaikki muutkin lavan poikki menevät johdot pitää saada heti pois apukäsien jaloista. Muuten ne ovat mennyttä kalua, ja niiden tilalle joudutaan keksimään korvaavat kaapelit seuraavana päivänä.
Parhaassa tapauksessa crew’lla on käytössään samat apukädet kuin aamulla. Tuotantopäällikkö on kerännyt heidät odottamaan ohjeita lavan taakse tyhjien casejen kanssa. Motivoituneet apukädet voivat olla täynnä adrenaliinia ja voimiensa tunnossa. Koeta pitää heidät lämpimänä ja anna heille selkeät ohjeet siitä mitä haluat heidän tekevän. Heidän tulee kuitenkin malttaa muutama minuutti, kunnes ensimmäinen laite saadaan purettua pakkauskuntoon.
Laitteiden purku tulee tehdä apukäsiä silmälläpitäen. Kitarateknikolle aikaa vievin, raskain ja helpoin tehtävä on kaappien pakkaaminen. Toisin sanoen, täydellistä puuhaa apukäsille. Otan itse ensimmäisenä kaappijohdot irti ja varmistan, että apukädet ymmärtävät kuinka ne pakataan. Tällä välin pakkaan johtoja ja muita herkempiä osia backlinesta. Valmistumme tahoillamme samaan tahtiin, ja kamani ovat pakattuina muutamassa minuutissa.
Lavan tyhjennyttyä tapana on tehdä nopea idiootti-check ja varmistaa, ettei mitään ole jäänyt jälkeen. Jokainen huolehtii omistaan. Helpoin tapa varmistaa, että kaikki johdot tulevat mukaan, on merkata ne näkyvästi ja teipata niitä mahdollisuuksien mukaan kiinni toisiinsa. Irtotavarat häviävät helposti.
Aamun työt toistuvat nyt käänteisenä. Teknikko, joka saa oman laitteistonsa ensimmäisenä pakatuksi, lähtee avaamaan trailerin. Hän ottaa pari apukättä mukaansa. Valomiehenä työskentelevä tuotantopäällikkö on nopeasti valmis, ja jää lavalle lähettämään caseja sovitussa tai pakon sanelemassa järjestyksessä ulos.
Trailerin pakkaus hahmottuu sitä mukaa, kun kiertue etenee. Sopiva järjestys löytyy kyllä, jos ei muuten, niin yrityksen ja erehdyksen kautta. Koska tilaa on rajatusti, trailerin seinään tehdään pakkauskartta. Kun pakkaus on selvillä, kirjoitetaan caseista lista ja numeroidaan ne teipillä siihen järjestykseen, jossa ne lähetetään keikkapaikalta ulos. Kaikilla crew’n jäsenillä on vyöllään listat, joiden avulla he tietävät, missä järjestyksessä caseja tarvitaan autolle.
Homma voisi mennä esimerkiksi seuraavasti:
Radiot helpottavat ja nopeuttavat purkua huomattavasti. Jos jokin case puuttuu välistä, karkulainen paikallistetaan ja tuodaan trailerille ennen kuin pakkausta jatketaan. Pienellä miettimisellä kaikki pääsevät helpommalla, ja purusta muodostuu mainettaan vaivattomampi operaatio.
Kitarateknikolla on viime kädessä vastuu omista laitteistaan. Jokaisella on oikeutensa ja velvollisuutensa valvoa, miten ne pakataan autoon ja miten merkitä etukäteen ne caset, joita ei saa kaataa. Lähtökohtaisesti kaikki caset tulisi olla pakattu niin, että ne kestävät liikuttelua ja nostamista.
Pedaalilaudat on paras pitää kuljetuksen aikana vaakatasossa. Näin eliminoidaan pedaalien irtoaminen laudasta. Myös kombovahvistimien kyljelleen kaatamisen kanssa kannattaa käyttää harkintaa, sillä etenkin kaikutankit vaurioituvat helposti. Toinen kombojen potentiaalinen ongelmanaiheuttaja ovat pääteputket. Ne voivat olla kiinnitettynä runkoon ylösalaisin ilman kiinnikejousia tai -rautoja. Vähintä mitä voi tehdä, on tarkistaa niiden kiinnitys kuljetuksen jäljiltä seuraavana päivänä.
© 2023 Custom Boards Finland.
