lisätty Kassa

Ilmaiset toimitukset Custom Boards Premium-jäsenille

Keikkapäivä osa 7 - Vaihto!

Kerään käytetyt pyyhkeet ja juomapullot isoon muovisankoon pois kuljeksimasta. Jotkut keikkapaikat hoitavat siivouksen itse ja lähettävät paikalle henkilökuntaa keräämään kaiken ylimääräisen pois. Tänään täällä siivoan minä.

Pahin riskitekijä ovat lämppärin jäljiltä jääneet avonaiset olutpullot. Pari niistä on kaatunut lavalle, toinen johtojeni päälle. Ne luovat ympärilleen tasaisesti laajenevaa lätäkköä. Mietin, voisiko lämmittelybändin edellyttää käyttäytyvän siivosti korvaukseksi esiintymispaikastaan. Jos soittoaika on 30 minuuttia, kuinka monta olut- ja vesipulloa siinä ajassa pitää ja ylipäätään ehtii juoda? Voisiko tässä tapauksessa pärjätä vain yhdellä vesipullolla ja juoda vasta keikkansa jälkeen itsensä tärviölle?

Autetaan lämmittelybändiä

Nyt kun lavalla pystyy jo kävelemään kompuroimatta pulloihin, on aika valvoa, saako lämmittelybändi laitteensa itse alta pois. Bändi on kuitenkin kadonnut takahuoneen uumeniin, enkä saa heistä havaintoa. Tämä pakottaa minut ottamaan vetovastuun ja ohjeistamaan apukäsille lavan tyhjennyksen.

Irrotan ensiksi johdot ja niputan ne laitteiden päälle. Pyydän apukädet yksitellen lavalle ja syötän heille valmiita kokonaisuuksia pois kannettavaksi. Lavan sivussa ei ole tilaa, eikä sen koommin takanakaan. Laiteet kannetaan siis suoraan ulos kadulle, sellaisenaan. Voi vain toivoa, että ilma olisi suotuisa. Barcelonassa se yleensä on.

Ei paiskota tavaroita

Laitteita purkaessani turhaudun ja mietin, missä perkeleessä se lämppäribändi luuraa. Riivaaja sisälläni huutaa hyvitystä, ja huomaan paiskaavani vahvistimen lavalta vähän turhankin kovalla kädellä.

Tässä ei ole järkeä, sanoo järjen ääni sisälläni. Lämmittelybändin soittajat eivät luultavasti ole varakkaita. Laitteet ovat heille arvokkaita työvälineitä. Bändeillä ei välttämättä myöskään ole caseja, koska heillä ei ole ollut niihin varaa. Ei pidä sortua ylimielisyyteen vain sen vuoksi, että omalla artistilla on ollut rahaa satsata ylellisiin, kustomoituihin ratkaisuihin.

Koetan muistaa iänikuisen faktan, että crew’n jäsenet pysyvät, mutta artistit vaihtuvat. Voin olla muutaman vuoden päästä ehdolla kitarateknikoksi juuri breikanneelle vientilupaukselle. Jos he muistavat minut "äijänä, joka hajotti Ripan vahvistimen", voi pesti jäädä saamatta. Me kaikki olemme joskus aloittaneet uramme ja vain ani harva on seppä syntyessään.

Radiot

Kiertueella walkie-talkie-radiojärjestelmä toimii crew’n omana tiedotuskanavana. Radiot ovat tulleet kiertuehenkilökunnan käyttöön armeijan, poliisin ja vartijoiden inspiroimana. Yhdysvalloissa käytetään radioita herkästi, jos etäisyyttä on vähänkään enemmän.

Crew soluttautuu päivittäin vieraisiin tiloihin suorittamaan operaatiota ja toimii hyvin paljolti samoin kuin erikoisjoukot. He perustavat tiloihin komentokeskuksen (tuotannon toimisto), huollon (catering) ja turvaavat VIP-henkilöiden (bändin) kulun. Yleensä laitteisto onkin armeijan ylijäämävarastoa. Mikään muu kuin ammattitason järjestelmä ei kestäisi tien päällä vuodesta toiseen.

Rutiini radioiden käyttöön syntyy muutamassa päivässä. Pienistäkin poikkeuksista aikataulussa tiedotetaan heti kaikille. Radio vieressään on myös levollinen olla, kun tietää, että hiljaisuuden vallitessa päivän kulku sujuu normaalisti.

Talkback

Radioiden avulla saadaan nyt yhteys toimistosta lavalle. Kiertuemanageri tiedustelee, kuinka edistymme. Hän haluaa varmistaa, että illan aikataulu pitää, jottei bändi joudu odottelemaan turhaan lavan sivussa.

Koska käytössämme on korvamonitorijärjestelmä, crew’lla on mahdollisuus luoda puheyhteys myös sitä kautta. Jokaisella on oma kytkimillä varustettu puhemikkinsä, joiden avulla he keskustelevat toisilleen ennen keikkaa ja sen aikana. Talkbackiin siirrytään viimeistään, kun lämmittelyakti on saatu pois lavalta.

Jokaisella crew’n ja bändin jäsenellä on korvanapeissaan oma miksauksensa. Kukin kuuntelee pääsääntöisesti niitä instrumentteja, jotka liippaavat lähimpää omaa tonttia. Kitaristin miksaus on kitarapainotteinen, kuten kitarateknikonkin. Rumputeknikko kuuntelee pääasiassa rumpuja, monitorimies laulajaa ja niin edelleen. Oikein toteutetulla korvamonitoroinnilla crew pystyy ratkomaan mahdolliset ongelmatilanteet ennätysajassa, ennen kuin yleisössä edes huomataan mitään.

Vinkkejä viestintään 

Muutama mikkiteline on siirtynyt hieman vaihdon aikana. Riennän rumpuriserin viereen ja säädän bassokaapin mikkiä. Ojennan basson kollegalleni, joka soittaa vapaata E-kieltä samalla, kun etsin mikin oikeaa asentoa. Kuulen korvanapeissani miksaajan opastavan minua talkback-mikillään, kunnes mikki on oikeassa kohdassa. En kuitenkaan pysty kuittaamaan viestiä saaduksi suullisesti, koska oma talkback-mikkini on työasemallani, lavan sivussa. Huidon siis kädelläni parhaani mukaan ja näytän peukkua, minkä hän ymmärtää merkiksi siitä, että hänen viestinsä on tullut perille.

Käytämme vastaavaa menettelyä, kun käymme linjoja pikaisesti läpi lämmittelybändin jäljiltä. Äänimiehet kuittaavat linjat mikeillään saatuaan ne miksereihinsä. Etenemme nopeassa tahdissa ja varmistamme, että jokainen linja on kytketty kuten päivän checkissä.

Lavaturvallisuus 

Lavoilta häviää paljon tavaraa. Joku yleisöstä voi esimerkiksi päättää haalia ”matkamuistoja” mukaansa. Koen tämän hiukan outona ilmiönä. Jos olet maksanut pääsylipun ja tullut katsomaan artistin keikkaa, miksi varastaisit soittimet jo ennen esiintymistä? Ei käy järkeen. Tämä on todellinen ongelma etenkin klubikeikoilla, joilla yleisö on kiinni aivan lavan reunassa. Lavan etuosa on tuolloin pidettävä vartioituina, ja kaikki sieltä löytyvät laitteet kompakteina ja hyvin kiinni toisissaan.

Irtopedaalit ovat riskialttiita. Hyvin tehty pedaalilauta ja kiinteä johdotus auttavat kuitenkin paljon. Ne kannattaa silti pitää aina stäkkien läheisyydessä päivän ajan, ja nostaa lavalle vain keikan ajaksi. Yleisölle voi koettaa teroittaa, ettei laita juomiaan lavalle. Usein tämä on turhaa, mutta aina voi yrittää.

Järjestysmies crew’n avuksi

Olen haistellut klubin ilmapiiriä päivän aikana. Lavan sivuissa tuntuu hengaavaan ylimääräisiä hahmoja, jotka näyttävät olevan paikallisten apukäsien tuttuja. Hyvä indikaattori tuleville ongelmille on plektrojen ja biisilistojen mystinen katoaminen lavalta. Jos paikalliset ovat epärehellistä sorttia, nämä lähtevät aina ensimmäisenä.

Tänään ilmassa onkin merkkejä, ettei promoottori ole tehnyt töitään kunnolla. Lavan edessä oleva barrikadi vuotaa. Joku pyrkii koko ajan sitä kautta sivutiloihin. Paikalla ei ole yhtään järjestyksenvalvojaa estämässä heitä. Ilmoitan tästä radiolla kiertueen johdolle. Pyydän lisäapua lavan eteen. Kiertuemanageri sanoo hoitavansa asian, vaikka paikalliset olivat selittäneet hänelle jo alkuillasta, että ovat alimiehitettyjä.

Kun järjestysmies saapuu, esittelen itseni ja ohjeistan häntä toiveistani. Pyrin lukemaan, minkälainen henkilö on kyseessä. Hän voisi olla nuori ja kokematon, mahdollisesti ensimmäistä päivää töissä. Tämä kaveri on kuitenkin paatunut ammattilainen, sen näkee jo hänen silmistään.

Seuraan hetken järjestysmiehen toimintatapoja. Hänen otteensa ovat karskin oloisia, mutta pyrin olemaan puuttumatta hänen työhönsä. Järjestysmiehillä on omat huolensa ja pinna usein tiukalla. Ammattimaisen henkilön apu on tänään kuitenkin kullanarvoista. Hän pitää barrikadin aisoissa ja tarjoaa samalla meille mahdollisuuden työskennellä rauhassa.

Älä vaivaa artistia turhaan

Juuri ennen keikkaa tunnelma on tiivis. Tämä on se hetki, jonka eteen kaikki ovat tehneet töitä koko päivän. Kohta purkautuva adrenaliini on juuri se syy, miksi moni päätyy alalle ja jää sinne.

Linjacheckissä ilmeni hieman ongelmia kitaralaitteistossa. Olisi kuitenkin virhe kertoa siitä artistille juuri nyt ja häiritä hänen keskittymistään. Hyvässä lykyssä saan vian vielä paikallistettua ennen kuin intro alkaa soida. Artisti kyllä huomaa keikan aikana, jos jokin on pielessä. Jos huolestuttaisin häntä turhanpäiten etukäteen, hän voisi pahimmillaan häiriintyä koko keikan ajaksi vain jännittämään, milloin pakka leviää käsiin, vaikka kaikki olisikin todellisuudessa jo kunnossa. Yritä siinä sitten esiintyä.

Saan yhtäkkiä yllättävän pyynnön hakea jostain askillisen tupakkaa. Mitä, eikö artistin röökilakko pitänytkään? Moralisoinnin sijaan autan miestä hädässä ja lähden toimittamaan asiaa. Jos artisti pyytää jotain juuri ennen keikkaa ja tehtävä on mitenkään järjen rajoissa, on crew’lta hyvää palvelua hoitaa asia. Oli kyseessä sitten pullo tiukkaa tai röökiaski, crew ei tarjoa “ei oota” tai ala kyselemään käteistä. Asia hoidetaan, kuitti otetaan talteen ja kulut kuitataan myöhemmin kiertuemanagerin kanssa.

Vessa on varattu!

Soittajilla on todellinen tarve vessaan juuri ennen keikkaa. Takahuone pyhitetäänkin viimeisinä minuutteina artistille. Crew voi käydä vessassa yleisön puolella tai hädän yllättäessä kusella jopa kesken keikan. Artistille tämä ei ole niin yksinkertaista.

Eräs kitaristi ratkaisi ongelman omintakeisesti. Hän piti mukanaan tyhjää vesipulloa. Kun alkunauha jo soi, hän lirutti siihen tarpeensa, laittoi korkin kiinni ja pyyhki kätensä. Ilta toisensa jälkeen tuo keltaista nestettä sisältänyt puteli päätyi teille tietämättömille. Luoja yksin tietää, joiko joku onneton siitä joskus.

Joko mennään?

Artisti on herkimmillään juuri lavalle mennessään. Tänään etäisyys takahuoneen ja lavan välillä on pitkä, joten kiertuemanageri hakee artistin lavan viereen odottamaan. Kiertuemanageri näyttää taskulampun avulla reittiä. Hänen vastuullaan on, että bändi on ajoissa lavan sivussa, viimeistään alkunauhan aikana. Useimmiten artisti haluaa paikalle mahdollisimman viime tingassa. Lavan sivussa odottavan aika on pidempi kuin koskaan.

Artistin neuroosit

Artistien neuroosina ennen keikkaa on oman ulkonäön ja olemuksen viimeistely. Vessan lattialta kengän pohjaan tarttuva vessapaperi on yksi pahimmista kauneusvirheistä. Seuraavina tulevat lavavaatteiden kestävyys ja tahrat vaatteissa. Niitä hinkataan pois syljellä ja vedellä. Erittäin epämiellyttävä yllätys artistille on myös nukkaava lavapyyhe. Artisti pyyhkäisee tuolloin hikeä pois biisien välissä vain huomatakseen, että musta keikkapaita on täynnä valkoista hitua, joka korostuu paljastavasti lavavaloissa. Tästä syystä pyyhkeet pyydetään raiderissa aina esipestyinä. Kengännauhat, sepalus ja kaulus kuuluvat myös tarkistuslistalle juuri ennen parrasvaloihin astumista.

Keikan alkuasetelma

Olen sopinut soittajien kanssa tarkkaan, miten hoidan keikan alun heidän instrumenttiensa suhteen. Ojennan ensimmäisen soittimen omistajalleen, sparraan häntä hieman ja toivotan hänelle hyvää keikkaa. Riennän hakemaan toista instrumenttia. Samalla luon silmäyksen laitteistooni ja rukoilen, että äsken ilmennyt vika olisi jo poissa.

Toinen kielisoittaja hokee mantrojaan ja keskittyy silminnähtävän intensiivisesti tulevaan esiintymiseensä. Odotan vieressä soittimen kanssa hiki otsallani, että pääsisin ojentamaan sen hänelle. Hinku omaan pilttuuseen vahvistimien ja langattomien vastaanottimien ääreen monitoroimaan tilannetta on kova.

Hermojen pitää kestää paine, muuten ollaan väärässä työssä. Ajattelen artistia. Hän on tekniikan armoilla ja luottaa minuun joutuessaan pian parrasvaloihin. Pahinta kyllä, minulla on kutina, että kaikki ei tule menemään tänään täysin putkeen.

Keikka alkaa vasta, kun kaikki on valmista

Ongelmamme jatkuvat. Lavalla on tapahtunut jotain odottamatonta. Monitorimies ilmoittaa, että keikka viivästyy vielä hetken. Kuulen itsekin epäsäännöllistä rätinää kuulokkeistani. Audioryhmä yrittää samanaikaisesti paikallistaa, mistä vika voisi johtua. Toivon, ettei se ole kitarakamoissa, vaan talon järjestelmässä. Näin vika ei olisi omaa vastuualuettani.

Kun keikan alku viivästyy syystä tai toisesta, on artisti kuin tiikeri häkissä. Henkisesti hän on jo lavalla, mutta häneltä evätään pääsy sinne. Esiintymisen tulisi aina alkaa juuri sillä hetkellä, kun artistille on annettu ymmärtää sen alkavan. Fiilis voi joko kadota tai levitä käsiin lavan sivussa odotellessa. Varmaa on, ettei kukaan halua pidätellä itseään adrenaliinipuuskissaan hetkeäkään kauemmin kuin on pakko.

Crew tekee kaikkensa, että tekniikka toimisi ja keikka voitaisiin aloittaa. Keskeneräiseen palettiin ei artistia kannata missään nimessä päästää. Kaikki ovat nyt varpaillaan. Väärä sana väärässä paikassa pahoittaa varmasti jonkun mielen. Tarkkaavaisuus ja huomaavaisuus ovat kuitenkin arvossaan. Hiljaa oleminen on aina varma valinta.

Juuri kun alan vaipua epätoivoon, saan ilmoituksen kuunteluuni: kaikki on valmista! Universaali merkki keikan aloittamiseksi on väläyttää lavalta käsin taskulampulla merkki etupään teknikoille. Kun käytössämme kerran vielä on radiot, monitoriteknikko varmistaa sanallisesti, että olemme valmiita. Salivalot voi sammuttaa.

Ojennan soittimen artistille ja riennän omaan työpisteeseeni. Sisääntulomusiikki loppuu kuin seinään, ja keikkapaikalla on hetkessä säkkipimeää. Äänen ja valon luoma yhteisvaikutelma on dramaturgisen komea. Miehet huutavat ja tytöt kirkuvat yhdessä kuorossa.

Tuttu intronauha alkaa raikaa PA:sta. Lavacrew kuittaa toisilleen olevansa asemissa. Joku heittää sekaan keventävän vitsin. Kaikille toivotetaan onnistunutta keikkaa. Tunteet ovat pelonsekaiset. Keikka alkaa.

Liity Custom Boards Premiumiin ja saa ilmaiset toimitukset EU:n sisällä sekä ensimmäisenä tiedon koulutuksistamme, tarjouksistamme ja uusista artikkeleistamme.

LIITY CUSTOM BOARDS PREMIUMIIN

 

Toimitukset Suomeen

Lähetys saman päivän aikana

Liity Custom Boards Premiumiin ja saa ilmaiset toimitukset EU:n sisällä sekä ensimmäisenä tiedon koulutuksistamme, tarjouksistamme ja uusista artikkeleistamme.

LIITY CUSTOM BOARDS PREMIUMIIN