ANDYN BOARDIN RAKENTAMINEN alkoi prosessimme mukaisesti pedaalien kunnon tarkastamisella. Aloitimme soittamalla, säätämällä ja kuuntelemalla pedaaleita ennen yhdenkään ruuvin kiristystä tai liittimen puhdistusta. En voi väittää ettemmekö olisi pedaalit nähtyämme varautuneet henkisesti pahimpaan eli siihen, että jokainen pedaali olisi purettava osiin ja osa potikoista, jakeista tai kytkimistä olisi vaihdettava – olettaen, että pedaalit olisivat ylipäätään vielä korjauskelpoisia. Alla näkyvät kakkoslautaan päätyneen DOD:in vintagephaserin sisukset. Pidimme kovasti näkemästämme.
Kytkimme Andyn rikkinäiseksi mainitseman Seymour Duncanin Twin Tube Classic -pedaalin testipenkkiin. Miedompi Rhythm-kanava kuulosti omituiselta, laite oli todella meluisa eivätkä säädöt tuntuneet toimivan lineaarisesti. Lead-kanavalle vaihdettaessa totesimme Andyn olleen oikeassa: soundi tosiaan oli kuin säröinen, huonosti träkkäävä alaoktaaveri.
Laite oli selvästi saanut kyytiä vuosien aikana, ja laitteen piirilevyltä löytyi ruostetta, ties minkä nesteiden jämiä ja yleistä pahuutta. Onneksi pääosa vaurioista oli piirilevyn alapuolella ja itse komponentit näyttivät ulkoisesti olevan kunnossa. Putsasimme varovasti pahimman näköiset roiskeet, jotka olivat alkaneet irrottaa piirilevyä suojaavaa lakkapinnoitusta, juotimme uudelleen pahiten vaurioituneet osiot ja kokeilimme laitetta uudelleen. Jotain oli muuttunut, ehkä parempaan päin, mutta laite ei selkeästi ollut vieläkään kunnossa.
Avasimme laitteen uudelleen, kytkimme sen virtoihin ja naputtelimme komponentteja puutikulla löytääksemme mahdollisia viallisia komponentteja ja huonoja juotoksia. Vikaa ei tuntunut löytyvän. Seuraavaksi huomiomme kiinnittyi laitteen sisällä oleviin kahteen NOS 6021 -miniatyyriputkeen, joista V1-asemassa ollut putki oli selkeästi sen jalkoja naputellessa toista putkea meluisampi. Kädet ristiin ja shotgun-metodilla eteenpäin, eli putki vaihtoon.
Onneksemme satuimme löytämään sopivan varaosan, sillä tämä oli todella harvoin nähty putki. Katkoimme vanhan putken jalat irti sivuleikkureilla, siivosimme juotoskontaktit piirilevyltä ja kolvasimme uuden putken paikoilleen. Iloksemme pedaali heräsi henkiin, ja nyt myös lead-kanava alkoi toimia kuten pitää.
Kaikki pedaalit Seymour Duncanin Twin Tube Classicia lukuun ottamatta olivat kunnossa eikä niiden asentaminen boardiin edellyttänyt mitään muuta kuin vanhojen tarranauhojen irti repimistä, muutaman ruuvin tai jakin kiristämistä ja liittimien suihkuttamista. Oli erityisen hienoa nähdä, että Voxin wah oli amerikkalaisvalmisteinen. Sen komponentit ja sisukset olivat moitteettomassa kunnossa. Wahin soundi oli mainio eikä edes sen potikka rahissut.
Twin Tuben kuntoon saamisen myötä varmistui samalla myös pedaalilaudan virtalähdevalinta. Se tarvitsi oman 16 VAC-muuntajansa, joka kytkettiin boardin pohjassa olevaan jakorasiaan. Kiinnitimme boardin alle Cioksin DC5 Link -virtalähteen, jolla syötimme virtaa muille laudan efekteille. Andyn vanhanmallisessa Pedaltrain 2:ssa riitti juuri ja juuri korkeutta niin, että saimme pistorasian ja muuntajan sen pohjaan mustalla Dual Lockilla.
Tästä eteenpäin boardin valmistuminen sujui ongelmitta loppuun asti. Koska kyseessä oli erityiskeissi, varmistimme viuhkaa kiinni pitävät nippusideankkurit vielä ruuveilla kiinni lautaan.
Valmistelimme pedaalilaudan välijohdot tuttuun tapaan Evidence Audion SiS-plugeista ja Monorail-johdosta. Koska lauta tulisi todennäköisesti saamaan kovaa kyytiä jatkossakin, varmistimme johtojen liittimien pidon vielä Loctiten ruuvilukitteella.
*****
Jos et haluakaan syystä tai toisesta viedä itse pedaalilautaprojektiasi loppuun asti, autamme sinua mielellämme.
© 2024 Custom Boards Finland.
